Historia

Kymin Huvila Kymijoen koskien äärellä –
osa metsäteollisuuden historiaa

Entisenä tehtaan edustustilana tunnettu Kymin Huvila sijaitsee UPM:n paperi – ja selluteollisuuden alkuhistorian ytimessä ja nykyisen Kymintehtaan läheisyydessä Kuusankoskella, Kouvolassa. 

Huvila oli pitkään ainoastaan yhtiön ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden käytössä ja myöhemmin talon ovet avautuivat myös muille Kymin vieraille. Aikaisemmin Johtokunnan Huvilana tunnettu talo on ollut avoinna kaikille tammikuusta 2016 lähtien.

Vuonna 1873 rakennettu Kuusankosken vanhin käytössä oleva asuintalo tarjoaa arvokkuutta, upeutta, loistokkuutta ja hienostuneisuutta. Näissä puitteissa paikan päällä laadukkaista raaka-aineista valmistetut tarjoilut ja arkilounaat maistuvat astetta paremmilta.

Tervetuloa viettämään myös ikimuistoisia juhlia Huvilan historialliseen miljööseen. Meillä voit olla huolettomin mielin, sillä kaikki järjestelyt hoituvat tarjoilua myöten. Teidän osanne on tulla, juhlia ja nauttia.

Huvilan pääkerrokseen voi kokoontua reilut 100 vierasta. Kesäaikaan ulkoalueen nurmikenttä antaa lisämahdollisuuksia suosittuja piha- ja telttajuhlia varten.

Mikäli vieraita on tulossa vähemmän, tilamme jakautuvat kätevästi neljään erilliseen tilaan.

Kymin Huvilalla on myös mahdollisuus yöpyä. Seitsemän hotellihuonetta sijaitsee vuonna 1970 rakennetusta lisäsiivessä ja kolme isoa sviittiä Huvilan päärakennuksen toisessa kerroksessa.

Lisäksi Huvilalla on mahdollisuus järjestää kokouksia. Kymin Huvilan kokoustiloihin mahtuu tilasta riippuen 10 – 50 henkilöä.

Kymin Huvila on Kuusankosken vanhin asuinkäytössä oleva rakennus. Se valmistui vuonna 1873 Kymin Osakeyhtiön Isännöitsijän August Palmbergin asunnoksi.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Decker. Isännöitsijä vastasi siihen aikaan tämän päivän tehtaanjohtajaa. Hän oli hallituksen sekä toimitusjohtajan edustaja paikkakunnalla.

Rakennus oli valmistuessaan suorakaiteen muotoinen ja myöhemmät muutokset vuosien 1882 ja 1887 välillä ovat tehneet siitä julkisivuiltaan huvilamaisen.

Myös vuonna 1908 on tehty muutoksia, joista ei ole säilynyt tietoja. Nämä muutokset on todennäköisesti suunnitellut arkkitehti Walter Thomé.

Alkuperäisen rakennuksen toisessa kerroksessa on kolme vierashuonetta. Sisääntulokerroksessa ovat ruokailu- ja oleskelutilat, baari sekä keittiö.

Talo edusti komeaa puuhuvilatyyliä ja se pidettiin lämpimänä upeiden kaakeliuunien avulla.

1970 rakennukseen tehtiin arkkitehtitoimisto Bertel Gripenbergin suunnittelema laajennus, johon sijoitettiin sauna, aamiaishuone sekä majoitustiloja vierailijoille.

Laajennus on ilmeeltään vanhan osan täydellinen vastakohta ja edustaa aikansa minimalismia parhaimmillaan.

Isännöitsijän asunto oli asuinkäytössä yhteensä 70 vuotta.

Viimeksi siellä asuivat Einar Ahlman ja hänen jälkeensä E. K. Ekholm perheineen. He olivat myös fuusioituneiden tehtaiden toimitusjohtajia.

Molemmilla vuorineuvoksilla on nykyään omat kadut Kuusankoskella. Ahlmanintie kulkee Kymin Huvilan sivuitse ja jatkuu Ekholmin sillalta Kuusankoskelle Ekholmintienä.

Ahlmanin ja Ekholmin lisäksi huvilassa on asunut myös kaksi muuta toimitusjohtajaa, Gösta Serlachius ja Gösta Björkenheim. Björkenheimin kohtalo oli surullinen, sillä kansalaissodan pyörteissä hänet ammuttiin ja heitettiin Korian sillalta Kymijokeen. Tätä ennen hän oli kotiarestissa, joten on hyvin todennäköistä, että punaiset ovat hakeneet hänet kotoaan huvilalta ammuttavaksi. Keväällä 2018 Kymin Huvilan puisto nimettiin hänen mukaansa.

Vuonna 1943 Ekholmin muutettua pois nimettiin silloinen isännöitsijän asunto Johtokunnan huvilaksi ja sen käyttötarkoitus muuttui.

Kymin Huvila on nähnyt pitkän ajan UPM:n syntyhistoriaa toimien ensin Kymiyhtiön ”päämajana” ja sitten kolmen fuusioituneen tehtaan johtokunnan kokoontumispaikkana vuodesta 1943 lähtien. Huvilaa käytettiin myös arvovieraiden kestitsemiseen. Johtokunnan huvilan nimen se säilytti aina vuoteen 2016, jolloin se oli vielä UPM:n käytössä.

Nykyään talo tunnetaan Kymin Huvilana ravintoloitsija Susanna Kurvisen alettua emännöimään huvilaa vuonna 2016. Nyt Kymin Huvila on avoin kaikille siitä kiinnostuneille niin ravintolana, kuin majoituspaikkanakin.

Aikoinaan Kymin Huvilalta oli hyvä näkymä joelle, jonka koski kuohui suurena ja voimakkaana. Huvilan ympärillä oli lukuisia puisia asuin- ja apurakennuksia. Niissä asui tehtaan virkailijoita ja mestareita. Jonkin matkan päässä sijaitsivat työntekijöille rakennetut asuinkasarmit. Lisäksi joen rannassa oli virkailijoiden uimapaikka, sauna ja keilarata.

Kymin Huvilaa on käytetty ulkokuvauksissa Teuvon Puron Suomi-Filmissä ”Vaihdokas” vuonna 1927.

Kymin Huvilan ensimmäinen asukas vuonna 1873 oli August Palmberg, joka asui huvilassa vuoteen 1877 asti jolloin hän riitaantui yhtiön paperimestarien kanssa ja siirtyi Turpaankoskelle ruutitehtaan isännöitsijäksi.

Myöhemmin ruutitehtaalle kävi niin kuin niille usein tuppaa käymään, eli se räjähti. Tämän jälkeen hän siirtyi turvallisempaan tuotteeseen eli kimröökiin, joka on väripigmentti. Kimröökinkään valmistus ei ollut tarpeeksi kannattavaa ja niinpä hän perusti Voikoskelle kaasutehtaan Woikoski Oy:n, joka toimii vieläkin Clas Palmbergin omistamana viidennessä polvessa.

Kymin Huvilaa on sen olemassaolon aikana remontoitu useasti lähinnä sisäpinnoiltaan sekä apurakennuksia rakentamalla. Uusimpina remontteina vuonna 2017 Huvilan katto korjattiin ja vuonna 2018 vesiputkisto uusittiin.

1970 tehtiin suurempi muutos silloiseen johtokunnan huvilaan, jonne haluttiin vieraille lisätilaa.

Vieraat olivat pääsääntöisesti asiakkaita ja muita arvohenkilöitä, joita yhtiö halusi kohdella heidän arvonsa mukaisesti. Tehtaiden työntekijöillä, eikä edes keskijohdollakaan ollut juuri asiaa huvilalle. Alue oli portilla eristetty ja siellä vierailtiin vain kutsusta.

Nyt huvilalla on mahdollista kenen tahansa vierailla ja tutustua entisajan korkeimman johdon ja arvohenkilöiden kestityksen ilmapiiriin.

Arkkitehtuurista

Arkkitehti Rurik Wasastjerna kuvailee Kymin Huvilan arkkitehtuuria näin: ”Vanhan rakennuksen julkisivu on kaksikasvoinen. Etelä – ja itäjulkisivuilla vallitsee rauhallinen symmetria, kun taas tehtaalle antava länsijulkisivu on leikkisän epäsäännöllinen. Räystään yläpuolelle nousevat kaksi yhteen rakennettua poikkipäätyä on muotoiltu eri tavoin. Toisessa on satulakatto, toisessa loiva taitekatto. Poikkipäätyjen ikkunat ovat erilaisia ja epäsymmetrisesti sijoitetut.

Ratkaisu olisi vapautuneisuudessaan kunniaksi 1980-luvun postmodernistille. Epäsymmetria sekä rytmien ja sommitteluelementtien runsas variointi ovat tunnusomaisia 1900 – luvun alun jugendille, jonka mestareihin Valter Thomé kuului, joten voidaan pitää mahdollisena, että tämä osa on hänen käsialaansa.”

1970 –luvun laajennus on vanhan osan täydellinen vastakohta ja edustaa aikansa minimalismia puhtaimmillaan niin pohjaratkaisun, julkisivun kuin materiaalien ja yksityiskohtien puolesta. Laajennus muodostaa matalan tasakattoisen lasipaviljongin.

Majoitustilat on sijoitettu puikon pohjoissivulle. Niitä syöttävä käytävä avautuu lasiseinän kautta rakennuksen eteläpuolella leviävään puistoon. Käytävä laajenee itäpäässä juhlatilaksi, josta portaat johtavat kellarikerroksessa olevaan saunaosastoon. Kellarikerroksen pohjoisseinä on vedetty sisään yläkerran julkisivusta siten, että korkean nauhaikkunan valaisemat majoitushuoneet näyttävät leijuvan maanpinnan yläpuolella. Vähäiset umpipinnat ovat valkeaksi slammattua kevytsoraharkkoa.

Kymin Huvilan asukkaat

Kymin Huvila oli asuntokäytössä ensimmäiset 70 vuotta. Talo oli rakennettu isännöitsijän asuintaloksi ja he sitä myös käyttivät.

1. Knut August Palmberg, isännöitsijä

Hän toimi isännöitsijänä vuodesta 1872 vuoteen 1877, viisi vuotta. August Palmberg oli pioneeri ja Kymiyhtiölle merkittävä henkilö rakentamisen alkuvuosina.

Hän oli mukana tehtaan ja koko ympäristön rakentamisessa sekä myös alkuvaiheen vaikeuksissa. Hän jätti yhtiön erimielisyyksien vuoksi, joita syntyi paperimestarien kanssa.

2. Knut Selin isännöitsijä, 24 vuoden ajan vuodesta 1877 vuoteen 1901

Knut Selin muutti perheineen isännöitsijän asuntoon vuonna 1877. Hän oli sitä ennen toiminut muun muassa rautatieinsinöörinä Venäjällä. Venäjän kielen taidosta ja maan tapojen tuntemisesta oli hyötyä, sillä Kymin Osakeyhtiön asiakkaat olivat etupäässä venäläisiä. Yhtiö menestyi hyvin Selinin itsenäisen johdon alaisuudessa. Luonteeltaan Selin oli ankara mutta oikeudenmukainen.

Yhtiö menestyi hyvin Selinin itsenäisen johdon alaisuudessa. Luonteeltaan Selin oli ankara mutta oikeudenmukainen.

Hän arvosti järjestystä ja kauneutta; hän otti mielellään vieraita vastaan kauniissa kodissaan ja hänen ansiostaan Kymin Huvilan ympäristö oli puistomaisen kaunis. Isännöitsijäkautensa jälkeen hän muutti perheineen Helsinkiin ja avasi siellä asioimisliikkeen, joka edusti muun muassa Kymintehtaan paperia.

3. Lennart Frey, isännöitsijä vuodesta 1901 vuoteen 1906

Lennart Frey, Knut Selinin lanko, ehti olla vain muutaman vuoden Kymin Osakeyhtiön isännöitsijänä ennen kuin Kymijokivarren kolme tehdasta – Kymin Osakeyhtiö, Kuusankoski Osakeyhtiö ja Voikkaan paperitehdas – fuusioituivat Kymin Osakeyhtiöksi vuonna 1904. Frey oli työskennellyt Venäjällä paperitehdasinsinöörinä ennen Kymintehtaalle muuttoaan. Hän oli innokas metsästäjä, joka sai useana syksynä luvan kaataa 6-10 uroshirveä Kymin Osakeyhtiön mailla Valkealan Lappalan metsissä. Lennart Frey siirtyi Kymin Uittoyhdistyksen uittopäälliköksi Kotkaan vuonna 1905.

4. Richard Becker 1906 -1908

5. Gösta Serlachius, fuusioituneen suuryhtiön toimitusjohtaja

Gösta Serlachius oli ensimmäinen toimitusjohtaja, joka asui Kymin Huvilassa.

Hän oli toimitusjohtajana vuodesta 1908 vuoteen 1913.

Hänen toimikautensa sattui hyvin vaikeaan ajankohtaan, mutta hän onnistui nuoresta iästään (hän oli 32-vuotias Kuusankoskelle tullessaan) ja vähäisestä kokemuksestaan huolimatta nostamaan Kymiyhtiön taloudellisesta ahdingosta kannattavaksi yritykseksi. Kuusankoskelta hän siirtyi Mänttään johtamaan sukuyhtiötään.

6. Gösta Björkenheim, toimitusjohtaja

Gösta Björkenheim seurasi Serlachiusta toimitusjohtajana. Hän oli paljosta huolehtiva vanhan ajan patruuna, joka kantoi

huolta paitsi tehtaansa asioista myös työväestön oloista.

Björkenheim perusti mm. huoltokonttorin yhtiön väen talousasioita hoitamaan sekä Kymin ammattikoulun, jolla on ollut suuri merkitys koko paikkakunnan kehitykseen. Hänet murhattiin kansalaissodan loppuvaiheessa Korialla keväällä 1918. Tästä traagisesta tapauksesta johtuen esimerkiksi Eero Järnefeltin hienossa maalauksessa Björkenheimistä on mustat kehykset.

7. Einar Ahlman toimitusjohtaja 1918 – 1936

Einar Ahlman tuli toimitusjohtajaksi Gösta Björkenheimin jälkeen. Hänen aikanaan Kymiyhtiö laajeni voimakkaasti jopa ulkomaille saakka. Ahlman jatkoi lisäksi Björkenheimin patruunaperinnettä ja piti väestä hyvää huolta rakennuttamalla runsaasti asuntoja, joihin tulivat mm. ajanmukaiset hyötypuutarhat.

Hän tuki myös voimakkaasti paikkakunnan urheilu- ja kulttuuritoimintaa.

Ahlmania on kiittäminen Kuusankosken puistojen sadoista lehmuksista. Nykypolvelle jämäkän vuorineuvoksen nimi on jäänyt historiaan lähinnä Ahlmanintien muodossa.

Ahlmanin kaudesta on kuitenkin muistona myös Kymin ammattikoulu ja pääkonttori, jotka valmistuivat samana vuonna 1933.

8. Karl-Erik Ekholm toimitusjohtaja

Karl-Erik Ekholm oli viimeinen toimitusjohtaja joka asutti Kymin Huvilaa, hänet tunnetaan Kuusankoskella Ekholmintiestä ja Ekholminsillasta.

Hän oli toimitusjohtajana vuodesta 1937 aina vuoteen 1965 saakka. Kymin Huvilassa hän asui vuodesta 1937 vuoteen 1943. Huvilalta hän muutti joen toisella puolella olevalle Koskenrannan alueelle asuntoon, joka nykyään tunnetaan Villa Ruthina.

Hänen kaudellaan Kymiyhtiössä tehtiin kauaskantoisia ratkaisuja, joiden seurauksena teollisen toiminnan painopiste siirtyi täältä vanhalta Kymintehtaan alueelta Kuusaanniemeen. Ilman näitä toimenpiteitä Kuusankoskella ei enää valmistettaisi paperia.

Ekholm seurasi edeltäjiensä patruunaperinnettä ja huolehti tarkoin henkilökunnan hyvinvoinnista. Hänen aikanaan järjestettiin mm. yhtiön eläkeläisille ja heidän puolisoilleen joulujuhlat, joihin osallistui parhaimmillaan kaksi tuhatta henkilöä.

Aikakaudet kohtaavat Huvilalla

Pääsaliin astuessa on helppo aistia tunnelma, jonka monet sukupolvet ovat Huvilalle jättäneet.

Ison pöydän ympärillä on aterioitu eri vuosisadoilla ja eri vuosikymmenillä. Pöydän äärellä on suunniteltu yhtiön tulevaisuutta ja rentouduttu.

Huvilan huoneissa voi ihailla monia yksityiskohtia, maalaustaidetta, huonekaluja sekä mielenkiintoisia yksittäisiä esineitä.

Yhtiön yhteydet Venäjälle olivat ensi vuosikymmeninä hyvin tiiviit, silloin tuli myös kosketus venäläiseen keittiöön. Keski-Euroopan vaikutteita on tullut myös asiakassuhteiden kautta.

Kun tehtaita alettiin rakentaa, Suomessa ei ollut hiokkeen ja paperin valmistamiseen tarvittavaa ammattitaitoa ja silloin ensimmäiset insinöörit ja mestarit tulivat ulkomailta, Itävallasta, Saksasta, Englannista ja Sveitsistä.

Osa jäi asumaan ja osa palasi muutamien vuosien jälkeen takaisin kotimaahansa.

He toivat mukanaan omat tapansa ja tottumuksesta.

Tämä aikakausi on elävöittänyt paljon suomalaista tapa- ja ruokakulttuuria. Myöhemmin suomalaiset kävivät oppimassa paperintekemistä Keski-Euroopassa.

Jokaisella isännällä on ollut omat tapansa ja esimerkiksi Swanljung on harrastanut viinejä ja on silloin hankkinut ranskalaisia viinejä itse Huvilalle.

Aiemmin tarjoilijan työhön on kuulunut mm. vieraiden kenkien kiillotus yön aikana sekä vieraiden vaatteiden pesu ja silitys.

Vuosien saatossa Huvilalla on vieraillut monia koti- ja ulkomaisia merkkivieraita. Vanhojen vieraskirjojen sivuilla vilahtelee niin presidenttien kuin ministereiden, korkeiden sotilashenkilöiden ja kirkon edustajien sekä luonnollisesti eri teollisuushaarojen edustajien nimiä.

Huvilalla on vieraillut Marsalkka Mannerheim vuonna 1933 ja Presidentti Svinhuvud vuonna 1935.

Ainoa kuninkaallinen vieras on ollut Ruotsin Prinssi Gustav Adolf, nykyisen kuninkaan isä, joka vieraili Kuusankoskella vuonna 1934.

Ameriikan vieraita ovat olleet mm. Presidentti Fordin poika Gerald Rudolph Ford Jr.

Kymin Huvila ravintolana

Huvilan herkullinen lounas on katettuna maanantaista perjantaihin klo 11 – 14.

Huvilan historiallisessa miljöössä voi viettää ikimuistoisia juhlia laidasta laitaan.

Ravintola on avoinna myös iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin nautittavana on Huvilan À la carte -lista tai ryhmille varattuna räätälöidyt menut.

Meillä voi myös järjestää saunailtoja ja kokouksia sekä yöpyä historiallisessa miljöössä.

Lataa historiikki

Voit ladata Kymin Huvilan historiikin myös pdf-tiedostona.

Lataa tästä

Ostoskori
Ostoskorissa ei ole tuotteita!
0